Days of being wild (and also productive)

Oletteko jo ihmetelleet missä uutiset ja kuulumiset viipyvät?

No tässä niitä sitten tulee. Eli tulin sunnuntaina Pekingiin ja on täällä vaan aina niin ihanaa olla. Kala tuli hakemaan minut kentältä ja toi minut hotellille ennen kuin taas lähti töihin. Otin muutaman tunnin päiväunet, koska en saanut nukuttua koneessa melkein ollenkaan. Illalla Kala tuli hakemaan minut syömään ja sitten oli vaan pakko päästä nukkumaan.

Maanantai alkoi suhteellisen tehokkaasti, mutta sellaisella mukavan rennolla tavalla. Eli nappasin läppärin mukaan ja lähdin Nanluoguxiangille kahville ja hakemaan netistä graduun liittyviä juttuja. Hanna ja Minna tulivat sinne myös. Myöhemmin mentiin syömään ja kuljeskeltiin ympäriinsä.

Tiistaina menimme sitten shoppailemaan, illalliselle ja vanhaan kantapaikkaan (kai muistatte mihin? Aivan oikein, D-22:seen) kuuntelemaan muutamaa bändiä. En niistä hirveästi välittänyt, mutta olipahan kiva taas olla siellä.

Nukuin keskiviikkona aika pitkään (selvää jetlagiä...) ja Kala herätti minut soitollaan. Hän tuli sitten hakemaan minua syömään ja sitten ajoimme Nürenjielle eli Naisten kadulle. Siellä oli sellainen antiikki/käytettyjen tavaroiden "markkinat". Ja jossain siellä on joku iso kukkamarketti, mutta sitä en nähnyt. Meno oli siis sellasta kirpparityyppistä. En nähnyt siellä yhtään mitään ostamisen arvoista, mutta tulipahan käytyä. Kala joutui menemään takaisin töihin, joten palasin hotellille. Ja kuinka ollakkaan, Anni soitti juuri kun olin päässyt huoneeseen. Laitoin siis kamat kasaan ja lähdin taas Nanluoguxiangille (tästä lähtien lyhennän sen NLXG:ksi. En jaksa aina kirjoittaa sitä). Oli tosi mukavaa ja juttelimme monta tuntia. Illallisen jälkeen palasin hotellille ja menin suhteellisen aikaisin nukkumaan.

Tänään olinkin ihan ahkera ja omatoimisen fiksu, kävin kirjastolla hankkimassa sellaisen "lukijakortin". En edes ottanut taksia, vaan menin metrolla ja bussilla. Eikä siitä edes kehittynyt mitään seikkailua, vaan löysin perille aivan hyvin. Ja kortinkin sain ihan hetkessä, eikä edes maksanut mitään. Piti vaan täyttää sellainen lappu, viedä se ja passi virkailijalle ja antaa hänen ottaa kuva. Helppoa kuin jiaozien täyttö!

Kirjasto oli muuten tosi iso ja aivan mahtava! Siellä oli ihanan valoisaa ja avaraa, ja jopa löysin niitä lehtiä, mitä tarvitsen. En kuitenkaan jäänyt sinne heti kopsailemaan juttuja, vaan lähdin takaisinpäin. Halusin seikkailla hieman, joten jäin Andingmenin metroasemalla pois ja lähdin kävelemään NLGX:lle päin. En ollut täysin varma suunnasta, mutta luotin sisuskalujen kompassiin ja kävelin vaan. Ja sitten tulinkin oikeaan paikkaan. Ihmeellistä. Lounaaksi söin vaihteeksi intialaista ruokaa ja sen jälkeen kävin kahvilla pienessä kuppilassa, jonka herttainen tarjoilijatar harjoitteli taas kanssani englantia. Mutta hän teki sen niin ärsyttämättömästi, että suostuin siihen. Päätin, ettei ole kovinkaan soveliasta nukahtaa kahvilan sohvalle (vaikka ei siitä kai kukaan olisi välittänyt), joten palasin takaisin hotellille, taas kävellen. Peking tuntuu jotenkin aivan hirveän isolta, ja kyllähän kävelemistä riittääkin, mutta loppujen lopuksi samoilla suunnilla olevat paikat ovat tavallaan lähempänä kuin saattaisi kuvitella.

Tällaista siis tänne on kuulunut. Tänään mennään illalla kuuntelemaan yhden kaverin keikkaa (tietysti D-22:seen) ja sitä ennen olen luvannut olla edes hiukan ahkera. Eli nyt höpötys loppuu tähän ja menen lukemaan graduopasta ja tekemään suunnitelmia.

Ensi kertaan!