Beijing is not my home...

but it sure feels like it!

Melkein viikko on jo taas vierähtänyt, kun on ollut kiire nähdä kavereita ja käydä katsomassa bändejä ja nauttia täällä olemisesta.

Löysin ihan suhteellisen mukavan hotellin todella hyvältä paikalta, aivan Nanluoguxiangin läheltä. Wang Chunxue vielä tinkasi hinnan (mielestäni) todella edulliseksi, vain 9 euroa päivältä. Onhan tämä huone hieman nuhjuinen ja pieni, mutta tässä on suihku ja jopa ikkunakin. Enkä oikeastaan täällä ole ollut kuin nukkumassa, niin ei sillä niin ole väliä.

Pekingissä on ehkä jotkut asiat muuttuneet, mutta niinhän täällä aina. Ja ne tärkeät asiat, eli ystävät ovat kuitenkin samanlaisia. Kaikkia en vielä ole ehtinyt nähdä, mutta onhan tässä vielä aikaakin. Ja juuri äsken puhelin soi, ja kun katsoin kuka se oli, niin yllätyin aika suuresti. Soittaja nimittäin oli eräs vanha tuttu, johon en ole saanut yhteyttä yli vuoteen, koska minulla ei ole hänen sähköpostiosoitetta. Enkä ollut yhtään ajatellut, että hän mitenkään tietäisi minun tulleen Kiinaan. Hän sanoikin, että hän vaan ajatteli soittaa numerooni jostain syystä. Ja minä vastasin :) Huomenna sitten tapaan hänet pitkästä aikaa.

Joulun suunnitelmiin kuuluukin hieman perinteistä poikkeavaa, eli kaverin synttärit ja muutaman lempibändin keikka D-22:ssa. Toinen bändeistä on lopettamassa, koska basisti lähtee Tianjiniin sooloilemaan. Eli viimeinen keikka on aivan pakko nähdä.

Muutenkin täällä ollessa päiväohjelmaan on jotenkin kuulunut esitysten katsominen, ainoastaan eilen ja tänään ei olla menty katsomaan mitään. Torstaina Hannan mies Gao Bo ja Wu Kejia esiintyivät Jianghu-nimisessä pienessä baarissa, perjantaina Wang Chunxuen bändi esiintyi Maossa ennen kuin lähtivät viikonlopuksi Nanjingiin ja Shanghaihin (johon en siis lähtenytkään mukaan), lauantaina menimme Hannan ja yhden suomalaispariskunnan kanssa Maoon katsomaan Subsia ja Perdeliä ja sununtaina D-22:sessa esiintyi Dongzi, joka soitti sellaista mukavaa folk-musiikkia.

Tuon lauantain keikan jälkeen tapasin Liuliun, jonka bändin olisi myös pitänyt soittaa Maossa perjantaina, mutta heidän keikkansa peruttiin. Peruutuksen syystä on kaksi tarinaa, toisen mukaan bändin kitaristi oli sanonut paikan pomolle, että keikkamaksu (1500 yuania) pitäisi maksaa ennen esitystä (täysin ennenkuulumatonta ja röyhkeää täällä), ja Liuliulta kuulemani version mukaan kitaristilla oli häät, johon piti mennä. Toivottavasti bändin maine ei ole täysin mennyt ja he saavat vielä esiintyä Maossa...

Eli mukavaa on ollut. Tänään olen pitänyt sellaista ihan rauhallista lepopäivää. Wang Chunxue tuli takaisin Shanghaista ja kävimme syömässä hotpotia. Vaikka olimme eilen Annin kanssa myös syömässä sitä, niin kyllä se vaan taas maistui. Ehkä vähän liikaakin, kun maha oli melkein kuin jalkapallo syömisen jälkeen. Joten sen jälkeen vaan otin päiväunet ja makoilen täällä hotellilla.

Toivotanpa nyt jo tässä välissä oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille Suomeen tai missä ikinä sitten tätä luettekaan. Kirjoittelen taas muutaman päivän päästä.