No enhän minä voi olla yli puolta vuotta pois Kiinasta.
Haen ensin heinäkuuksi Konfutse instituutin apurahaa ja sitten Kiinan valtion apurahaa, että pääsisin vuodeksi taas Pekingiin opiskelemaan. Jos saan sen, niin syyskuussa minusta tulee ihan oikea opiskelija, eikä tällainen seminaarityötä kirjoittava ja tenttiin lukeva laiskimus.
Oikeasti opiskelu on vain yksi osa kieroa suunnitelmaani. Tarkoituksena on nimittäin soluttautua kiinalaiseen yhteiskuntaan ensin koulun ja sitten työpaikan kautta. Ja kai sitä sosiaalistakin puolta tulee väkisinkin kehitettyä... Mutta ei nyt pidä ajatella, etten haluaisi taas opiskella kaikenlaisia turhia sanoja, osallistua päivittäisiin sanakokeisiin, kirjoittaa typeriä esseitä ja esimerkkilauseita... Onhan sekin mukavaa! Mutta tällä kertaa en ehkä jaksa ottaa sitä kaikkea niin vakavasti ja stressata siitä.
Eli kunhan saisin vaan ne kandin paperit ensin ja seminaarityön tehtyä ja sellasta... Sitten olisi edessä tavaroiden rahtaus Turkuun, gradun vimmattua väsäystä, kuukausi Kiinassa, toinen takaisin Suomessa ja sitten paluu Pekingiin.
Hakupapereiden suhteen asiat näyttävät melko hyvältä, 400:n sanan pituinen opintosuunnitelma vaan tuottaa lieviä päänvaivoja. Miten saan sanottua "haluan lukea kiinaa" niin monimutkaisesti? No, kai se jotenkin onnistuu.
Ja tottakai aina pitää olla jokin varasuunnitelma. Ja se on seuraava: töitä/harjoittelu ja samalla gradu valmiiksi, valmistuminen --> muutto Kiinaan. (Varavarasuunnitelmassa on se vika, ettei se sisällä muuttoa Kiinaan. Siksi toivon, ettei sitä tarvitse käyttää.)
Eli tämän hetken suunnitelmien tuloksena on (ainankin lähes) lopullinen feidaus Kiinaan. Tämä on päätetty, eikä vastalauseita kuunnella :)
Ja muistakaa, että ilman Kiinan matkoja ei ole Kiinalogia! Toivottavasti siis saan apurahat ja voin jatkaa "viihdyttämistänne" satunnaisilla tarinoillani.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti