Pieniä hetkiä, pieniä paikkoja

Nyt taas Suomesta palattua voisi koittaa kirjoitella jotain tännekin. Eli tässä viime kuukausien tunnelmia ja ajatuksia.

Käytiin tässä eräänä viikonloppuna muutama kuukausi sitten Panjiayuanilla ja Cishousi puistossa katsomassa Linglong pagodaa. Tuo puisto oli aika kiva, muttei mitenkään ihmeellinen. Ja se on melko kaukana, eli voi jäädä ainoaksi käynniksi tuo ensimmäinen. Päädyimme käymään siellä ihan sattumalta, kun matkalla autokoululle (Kaitsu on nyt järjestämässä itselleen moottoripyöräkorttia) näimme pagodan ja päätimme mennä katsomaan sitä.

Teki kauheasti mieli ostella kaikenlaista "vanhaa" roinaa sieltä Panjiayuaniltä, mutta eihän meidän kämppään mahdu yhtään enempää tavaraa tällä hetkellä. Odotan siis oman kämpän vuokraamista melko levottomana... Siitä tulikin muuten mieleen, että sukulaiset ovat ihan kivoja, mutta saisivat asua vähän kauempana kuin seinän takana. :P

Käytiin myös joku aika sitten vihdoin ihan meidän vieressä olevassa pienessä puistossa, ja sitten rasittavalla tupla-reissulla Ikeaan. Viikonloput menee siis yleensä joko kaupoissa, puistoissa, kavereita tavatessa tai siivotessa. No, tänä viikonloppuna pitäisi varata hiukan aikaa käsivarren tatuoinnin jatkamiseen.

Töissä ollut kaikenlaista tekemistä ja välillä jopa lähes "kiire". Olen järjestänyt muutaman tapahtuman ja lisää pitäisi keksiä. Meidän opiskelijat ovat suurimman aikaa ihan mukavia, mutta välillä huomaa, kuinka täysin pihalla jotkut ovat työelämän vaatimuksista ja varsinkin siitä mitä työharjoittelu Kiinassa on oikeasti.

Tulikin tuosta mieleen, että taidan tehdä tähän listan siitä, mitkä asiat tällä hetkellä nyrppii erityisesti.

1. "Turistit" joilla ei ole mitään ymmärrystä Kiinasta ja jotka valittaa kaikenlaisesta (tyyliin "ou mai gaad, nää vessat, mä kuolen!"). Ei turisteissa mitään vikaa ole, jos ne vaan ymmärtää, että asioita todellakin tehdään eri tavalla kuin siellä ameriikassa tai muualla lännessä. No joo, itse sorrun aika usein vähän samaan... Useimmiten ihan kotioloissa kyllä, mutta joskus myös julkisesti. (Eikö lattioita ihan oikeasti vois pestä kunnolla, ihan pesuaineen kanssa? Miksei vaatteita voi ripustaa huolellisemmin kuivumaan? Minkä takia pitää toitottaa sitä auton torvea, kun edessä on sellanen suma, ettei KUKAAN pääse menemään kuitenkaan?! Miksi kahvilan tyttö sanoo "päivää" katsoen minuun ja sitten pyytää odottamaan hetken aikaa, kun alan sanomaan tilaustani?! Voisiko pankkiautomaatit toimia tai rikkinäisiin edes laittaa jonkun lapun, ettei tarvitse turhaan yrittää saada rahaa?!!)

2. "Asiantuntijat". Eli siis ihmiset, jotka kuvittelevat ymmärtävänsä Kiinaa, kun ovat opiskelleet muutaman kuukauden kieltä ja lukeneet hiukan uutisia. Ainoa, mikä näissä tyypeissä riesoo, on se että ne oikeasti kuvittelevat tietävänsä enemmän kuin muut. Varmasti ne jotain tietää, mutta välillä joidenkin ylimielinen asenne vaan ottaa päähän. Itse olin varmasti aivan samanlainen viisi vuotta sitten... (Tai jopa yhä edelleen joidenkin mielestä :D ) Yksi samantyylinen ilmiö on ulkomaalaiset, jotka yrittävät olla kiinalaisempia kuin kiinalaiset itse ja sillä jotenkin saavuttaa mainetta tai muiden ulkomaalaisten kadehdintaa. Ugh!

3. Oma ajoittainen idioottimaisuus ja tyhmyys. Ensinnäkin välillä en vaan tajua mitä jotku puhuu, ja se ottaa mitä suurimmassa määrin päähän. Osaksi syytän työtä, jossa puhun enimmäkseen englantia, jolloin kiinaa ei tule käytettyä tarpeeksi. Mutta olen myös laiska, enkä esimerkiksi juurikaan lue kiinaa. Asia pitää korjata käynnillä kirjakaupassa mahdollisimman pian. Toiseksi, sorrun itse samoihin idioottimaisuuksiin kuin nuo "turistit" ja "asiantuntijat". Ja se ottaa päähän vielä enemmän.

Ja sitten lista asioista mitkä ovat hyvin ja ihania.

1. Töissä ei ole mitenkään liian stressaavaa tai muutenkaan hankalaa. Toisaalta kuten sanottu, ei ole myöskään liian tylsää. Pomo on kyllä välillä hiukan hassu ja tekee asioita vähän monimutkaisesti, mutta se nyt ei ole mitään uutta.

2. Työkaverit on mukavia. Sain maailman isoimman halauksen yhdeltä, kun menin tänään töihin. Liikkistä.

3. Kaikenlaista kivaa tapahtumaa on aina sopivasti. Eli siis en kauhean usein jaksa käydä yhtään missään, mutta jos sille päälle sattuu, niin jotain varmasti tapahtuu jossain. Aika usein pystyy myös löytämään jotain uutta ja jännää. Seuraava kohta muuten liittyy tähän oleellisesti.

4. Peking on ihana. Nyt on muuten juuri se vuodenaika alkamassa, jonka tunnelmasta pidän erityisesti. On jo hiukan kylmä ja tuulee, eikä lämmitys tule päälle vielä kuukauteen. Suurin osa turisteista on lähtenyt (tai ei tule tänne nyt) ja todella tuntee olevansa oikeasti jossain muualla kuin sisälämmitetyssä Suomessa. Kun istuu toimistossa takki päällä ja hytisee kylmästä, niin tuntee jotenkin eri tavalla olevansa elossa :D

5. Siippa. Maailman paras parempi puolisko, joka tuli aamulla seitsemältä lentokentälle vastaan ja lähetti väsyneelle matkustajalle ihanan viestin, kun olin hakemassa laukkua: "Haluatko kahvia?"

No niin, sellaista tällä kertaa. Saa nähdä koska taas huvitta kirjoittaa, elämästä on tullut niin normaalia, etten meinaa keksiä mitään sanottavaa. Politiikasta en halua kirjoittaa, enkä muistakaan yhteiskunnallisista asioista. Eikä mikään ole enää niin ihmeellistä tai uutta, että sitä vaivautuisi täällä päivittelemään. Pitää varmaan joskus koittaa tehdä jotain erikoista, että olisi taas jutun juurta.

Mutta nyt nukkumaan, huomenna on taas normipäivä :)