Viimeinen...

Tänään on viimeinen päivä Pekingissä, tavarat on jo melkein pakattu. Vielä pitää nähdä muutama kaveri ja sanoa hyvästit. Ei nyt ihan lopullisesti, kyllähän yhteyttä voi pitää, vaikka ei samassa paikassa asukkaan. Mutta ei ole varmaa, tulemmeko näkemään enää. Totta kai sitä toivoo niin...

En nyt viitsi kirjoittaa kovinkaan paljoa, ehkä myöhemmin lisää sitten... Jos jaksan. Monia asioita on tapahtunut, mutta en oikeastaan edes halua kirjoittaa niistä kaikista.

Viimeiset viikot ovat siis olleet aikamoista säätämistä, olen juossut eri toimistoissa hoitamassa paperihommia, tullut napatuksi kadulta yhden koululuokan eteen puhumaan Suomesta, juhlinut synttäreitä, lähettänyt tavaroita Suomeen... ja panikoinut. Huomenna iltapäivällä sitten Kööpenhaminan kautta Helsinkiin.

Ja niin se vuosi Kiinassa sitten vierähtikin...

(Jatko kirjoitettu Suomessa, viikko kotiintulon jälkeen)

Nyt olen ollut viikon Suomessa, olo on ollut ihana ja kamala. Eli on ollut ihanaa nähdä perhettä ja kavereita, hengittää raikasta ilmaa ja muuta sellaista. Kamalaa on ollut jo alkanut ikävä ja tunne siitä, että kohta pitäisi päästä lähtemään takaisin Pekingiin.

Olen saanut uuden asunnon, muutin tänne eilen ja nyt tämän kaiken kaaoksen keskellä koitan saada asioihin jotain järkeä ja selkeyttä. Pian alkaa työharjoittelu ja luennot, joka on ihan mukavaa. Viime kuukauden paniikki ja ahdistus on jo melkein hälvennyt ja nyt odotan innolla tulevia seikkailuja. Vielä pitää purkaa laatikoita ja järjestää tavaroita, sitten olen valmis kaikkeen :)

Eli tämä oli sitten viimeinen kirjoitus tältä erää tähän blogiin. Kiitos kaikille lukijoille, toivottavasti juttuni ovat jaksaneet huvittaa. Jos lähden uudestaan Kiinaan, saatan ehkä jatkaa kirjoittelua, mutta se jää sitten nähtäväksi. Eli tältä erää kiitos ja kumarrus, 再见！