Kävin eilen noutamassa passini Kiinan lähetystöstä. Siihen oli liimattuu uusi, kaunis viisumi, jonka mukaan minulla olisi oikeus viipyä Pekingissä koko kuukausi. Jee! Harmi vain, että pitää tulla viettämään joulua perheen kanssa. Joskus perinteet ovat hieman rasittavia... :)
Mutta nyt pieni aikahyppy!
Viime viikolla olin Berliinissä ja viihdyin sielläkin ihan hyvin. Mutta outoa oli se, että kun kävelimme kaupungilla katselemassa paikkoja, kaikki tuntui jotenkin niin "eurooppalaiselta" eli aika etäiseltä minulle. En jaksanut kiinnostua nähtävyyksistä kovinkaan paljon, vain yksi "taidealue" oli mielenkiintoinen. Mutta... Sekin vaan muistutti kuinka ihana paikka Pekingin 798 on. Kaikki Berliinissä sai vaan aikaan yhä kauheamman ikävän Kiinaan. Myös se, että tapasin siellä Lisan, luokkatoverini Beidasta. Oli tosi kivaa jutella hänen kanssaan. Kun pääsin kotiin, oli pakko tehdä jiaozeja, että saisi jonkinlaista kiinalaista ruokaa.
Ja maanataina menin lähetystöön anomaan viisumia. Taas se hoitui ihan helposti, ja sain uuden "ystävänkin". Eli yksi mies vaan alkoi juttelemaan kun tajusi, että puhun kiinaa. No, oli ihan mukavaa jutella hänen kanssa, ja lopulta päädyin hänen kanssaan verotoimistoon tulkiksi. Että sellainen maanantai-aamun seikkailu!
Tiistaina pidimme instituutissa palaverin harjoittelustani ja tajusin todella, että kohta se on ohi. Olin melko yllättynyt siitä, kuinka positiivista palautetta sain. No, mukavassa paikassa on mukava tehdä töitä!
Ja eilen olimme Konfutse-instituutin henkilökunnan kanssa syömässä. Oli tosi hauskaa ja rento meininki. Syötiin jouluruokia buffetista ja kiinalaiset pitivät suurimmasta osaa ruuista. Kun menimme suomalaisten kanssa metroon ja sanoimme hyvästit, tuli tosi haikea olo. Onhan minulla töitä jäljellä vielä viikko, mutta johtaja ja koordinaattori lähtevät jo Kiinaan enkä enää näe heitä töiden merkeissä. (Ellen sitten tosiaan mene jossain vaiheessa taas tekemään sinne jotain) Kolme ja puoli kuukautta on mennyt ihan hurahtaen ja on outoa ajatella että loman jälkeen pitää taas alkaa vain opiskella. Pitänee yritää valmistautua siihen jotenkin henkisesti.
Nyt lähden Turkuun, koska siellä on matkalaukku, joka lähtee mukaan Pekingiin. Sille se on kyllä jo tuttu paikka, koska se vietti siellä myös puoli vuotta. Suurimman osan ajasta dormin sängyn alla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti